Esineiden internet (IOT) tulee rakennuksiin hitaasti

Esineiden internetin odotetaan muuttavan asumisen käytäntöjä ja tapoja. Kun jääkaappia myöten kodinkoneet ovat internetissä, niin laitteisiin kytkeydytään töistä ja vapaa-ajalta. Ensimmäiset vaikutelmat ovat olleet odotuksia ajatellen pettymyksiä. Ei mikään muuttunutkaan. Ja hyvin vähän muutoksia on toistaiseksi tullut. Valvontakamerat näkyvät yli internetin, kiukaan saa päälle luurista ja valaistusta voi etäohjata varkaita hämätäkseen. Nämäkin ovat edelleen kaukana joka kodin laitteista.

Rakentamisessa on hyödynnetty verkkotoimintoja jo aiemmin. Järjestelmät ovat usein hyvin suljettuja. Voi olla ettei tietoturvan tietämys toimittajilla ole vielä riittävällä tasolla avoimen verkon sovelluksiin. Huonoa mainosta olisi jos talon ilmastointijärjestelmään murtaudutaan, ja sitten pyyhkisi uudet tuulet kiinteistössä sanan varsinaisessa merkityksessä. Pelkästään ilmastoinnin sulkeminen tuottaa ongelmia hyvin nopeasti.

Kiinnostus verkossa toimiviin järjestelmiin kasvaa koko ajan. Järjestelmät eivät useimmiten keskenään tietoa jaa, jokainen valmistaja suojelee omaansa mustasukkaisesti. Näin ollen tarvitaan useita eri järjestelmiä, ja jokaisessa on eri käyttöliittymä, ja eri käyttäjän tunnistuminen. Ei ole ihme että halukkuutta niiden hankkimiseen ei aina löydy. Keskitetty järjestelmä olisi tae järjestelmien myynnille. Hälytyskeskuksissa asiaa on mietitty, ne osaavat keskustella eri valmistajien antureiden ja ilmaisimien kanssa. Tehdä hälytyksiä, kuuluttaa ohjeita hätätilassa ja valvoa miten tilanne kehittyy. Kun sitten ilmastointi, hissin hälytys ja valaistus pitäisi saada samaan järjestelmään, niin valmista ratkaisua ei välttämättä olekaan. Varsinkin kun se pitäisi saada verkon yli vielä toimimaan.

Kerrostaloissa IOT-laitteisiin voi törmätä infotauluissa. Entiset käsin ladottavat nimitaulut on muutettu sähköisiksi. Infotaulun tietoja ja tiedotteita voi selata verkon yli. EU:n uusi henkilötietolaki muutti hieman mitä nimitietoja infotaulut saa esittää. Laki on erilainen sen suhteen mitä paikan päällä saa lukea, ja mitä verkon yli voidaan jakaa. Sähköisen infotaulun pitäisi ratkaista myös tiedottamisen ongelmat. Kun tiedottamisessa koetaan olevan isännöinnin suurin puute viimeisen tutkimuksen mukaan, laitteen hankinta on jo lähes perusteltua. Huoltotiedotteet olisi näin myös aina ajantasalla. Isännöitsijän ja huollon näkökulmasta se on taas yksi uusi järjestelmä opeteltavaksi, ja taas uudet käyttäjätunnukset tallennettavaksi. Niiden päivittämiseen voi mennä aikaa niin paljon, ettei järjestelmä välttämättä palvele suunnitellulla tavalla.

Tulevaisuuden visioissa valaistus, kulunvalvonta, lukitukset, hälytykset ja tiedon jako tapahtuu saumattomasti laitteiden ja ihmisten välillä. Kaikki jotka tietoa tarvitsevat, saavat sitä reaaliajassa. Mielenkiintoista on miten moneen eri järjestelmään sen vuoksi on kirjauduttava. Huollon ja isännöinnin kannalta työmäärä moninkertaistuu, kun eri taloissa voi olla täysin eri järjestelmät.